|
||
 Okutoba karoo la luntang buuñaaringo muSimon Bakari Bojang ne ti. Ate mu Kambiya bankudingo le ti, meng be sabatering Finiland kabiring sanji tang ning seyi koomanto. A la taroo jee sanji wooronjango la a naata bankudingyaa kayitoolu soto Finiland ti. Wo koolaa a naata a daa bula ì la saatewo la kansulooyaa kariteefayoo la, adung a naata wo siirang buuñaaringo kañee. Kabiring wo waatoo a be a bulu, meng ye a yitandi ko, a keta horomamoo le ti Finilankoolu teema. N taata ka futa a ma a la saatewo to, ì ka a fo daameng Lappeenranta, ka a ñininkaa, mung ne mu a la ñaatotaa sababoo ti. Bakari, foloo-foloo a fo karannaalu ye, i naata Finiland ñaameng. Politiikoo la kuwo ye a saabu. N na fondinkeeyaa waatoo kono Birikaama n naata ka hamoo soto wo kuwo la, sako sosiyalisimiyaa, kaatu a ka moolu bee kaañandi. N naata n daa bulaa kafoo to, meng ye siifatanfansoo balang, adung wo kamma la n naata mantaabengo ka taa Rossiya bankoo to karango la. N na wo siloo kang n na kuluntiilaa naata jii Sweden bankoo kang, n na baading doolu be sabatering daameng. Wolu ye n sukusuku ka naa Finiland ka londoo nini jee. I ye mung ne karang? Foloo-foloo n naata Finisi kango karang Lapua saatewo kono. A kumaasita sanji 1988, bari wo sanji naalaa n naata sawung Lahti saatewo to, nga safaaroo la kuwolu karang daameng fo sanji saba. N na karambungo ye n kii Lappeenranta ka n na karango la kuwo bambandi dookuwo kang. Wo le ye a tinna n naata dookuwo muta dookuu bundaa doo to, ì ka a fo meng ye ko ”TVL”, adung meng marata siladadaa la kuwolu la bankoo kang jee. N ning n na musoo benta jang, adung n naata a futuu. I la musoo mu Finiland dingo le ti. Mung ne mu i la yaamaroo ti moolu ye, mennu ka Tubaaboo futuu. Ñoomoyoo ning horomoo kummaayaata waati-wo-waati, bari sako ning siyolu mang ke kiling ti. N ning n na musoo Helena ye ñing kuwo muta kuuke. A wuluuta jang, adung a ye kuu jamaa long ka tambi nte ti, bari a buka fo waati-wo-waati ”Ñing ke” warang ”Kana wo ke”. A ye n na ñantoo aning firingo dii n na. Soboo te ntolu teema hani waatoo meng na n taamata, kaatu n` jikita ñoola. N na musoo kontaanita, kaatu m buka doloo ming warang kuu jawu doolu ke. Ate mu duwaañoo le ti, meng ye a fansung bungo sang, bari a buka a fo ko ”n na bungo”, bari a ka a fo ko ”ntolu la bungo”. Ali ye dinding saba le soto. Ali ka wolu kuluu ñaadii le, ning aadoolu mang ke kilin ti? Ning i be sabatering wandi bankoolu kang, i ñanta wo bankoolu la aadoolu horoma. N lafita ka ke taamanseeri betoo le ti n dingolu ye, bari n sonta ko, wolu fango le be ì la futuwo, diinoo, karango ning sila jamaa doo tombong na. Wo siirango ali la saatewo la kansuloo kono, i naata a kañee ñaadii le? N na dookuuñoolu ye a fo n ye, ko paatiyo be jang, meng ka sosiyalisimiyaa bambandi Finiland bankoo kang. Wolu ye n buuñaatoo ì la bendulaa to, adung a mang mee, ñing SDP paatiyo ye n londi kansuloo kariteefayi ñoosaboo la. Nte dorong ne mu tumarankewo ti jee, bari hani wo ñaa-wo-ñaa, bankudingolu ye karitee fayi n ye. N na kuwo diyaata ì ye, kaatung nga bankoo aadoolu koroosi, nga a wolu horoma. Misaali fee, Finilankoolu buka ì la kodoolu bee dung motoo kunna. Ning Moofing doolu ye a ke, ì siiñoolu ka a miira ko, wolu ye wo kodoo soto tapaleeyaa kono. N na motoo kotoota n na siiñoolu taa ti, adung ì buka kiiliyaa. Nte fango ye katakuu jamaa le ke ka Moofinduu aadoolu yitandi saateemoolu ye, adung nga moolu kafu ñoola ka aada juuraloo londi, ì ka meng fo ko ”African Festifal”. Wo datita kabiring sanji 1996. Nga a miira ko, i la taamanseeroo ka moo jamaa wakilindi ka naa jang. Mung ne mu i la yaamaroo wo moolu ye? N na miiroo to moolu si katakuu bee ke i la bankoolu to, kaatung yiriwaa kuu jamaa timmata Tubaabuduu jang, ì mang suula dookuulaalu la kotenke. Bari ning i ye a koroosi, yiriwaa mang timma Moofinduu jee, adung moo hakilimaalu si siloo soto ka kuu jamaa ke. Misaali fee, moolu ka domorifeng jamaa samba ka bo wandibankoolu Kambiya to, hani a ye a tara, moolu si wolu sene noo jee. Fondinkee jamaa, mennu ye ì la bankoo bula, ka dung bataa kono. Doolu be jee, ì be taayiwaafoo ke la dulaalu to taaring. Ì buka kodi jamaa soto, kaatung wo ñaamoo be sotoring bitikoolu kono Holland. A buka mee, poliisoolu ka wo moo siifaalu muta. Wo to ite dung, fo i lafita ka muru? N na musoo ning n dingolu be jang. N te muru la saaying, bari nga katakuu jamaa le ke ka n na bankudingolu la kuwolu sooneeyandi. ÿa feng leseringolu samba Finiland ka bo Kambiya, nga wolu waafi jang. Serung n naata m fansung kibaari kayitoo ke, ì ka a fo meng ye ”Waato”. Kambiya dingolu le ka safeeroo ke jee. Wo to wo kayitoo ye safeerilaalu ning fiirilaalu maakoyi ka ì la baluwo sooneeyandi. A baraka. Allamaa i la dookuwo sooneeyandi i bulu Finiland jang. A baraka. |